Miksi miekkavalaat ja ryhävalaat talvehtivat Skjervøyssä

Seuraa silliä, löydät valaat

Joka talvi valtavat norjalaisen kevätkutuisen sillin parvet siirtyvät suojaisille pohjoisille vuonoille odottamaan pimeiden kuukausien yli. Viime talvina ne ovat kerääntyneet Skjervøyn ympäristön vesille, saarella sijaitsevan kalastajakaupungin luo Tromssasta koilliseen.

Miekkavalaat ja ryhävalaat tulevat sen kalan perässä. Missä silli asettuu, sinne asettuvat myös valaat, ja siksi Tromssasta lähtevät retket ajavat nykyään noin neljä tuntia pohjoiseen ennen kuin kukaan nousee veneeseen.

Sillillä ei ole pysyvää osoitetta. Aiempina talvina se viipyi vuonoilla paljon lähempänä Tromssaa, ja se voi siirtyä taas vuodesta toiseen. Tarjoukset mainitsevat ajanjakson suunnilleen loka- tai marraskuusta tammikuuhun, ja Dervola jatkaa helmikuulle.

Oppaamme Skjervøyn valaskaudesta käy nuo kuukaudet läpi tarkemmin. Jos et ole vielä päättänyt, missä majoitut niinä viikkoina, päiväretki Tromssasta vai lähtö Skjervøyn satamasta vertaa kahta vaihtoehtoa.

Miekkavalaat, mustavalkoiset metsästäjät

Miekkavalas on delfiinien heimon suurin laji, vaikka useimmat ovat oppineet kutsumaan sitä valaaksi. Musta selkä ja valkoinen läikkä kummankin silmän takana erottuvat jopa pohjoisen keskipäivän latteassa sinisessä valossa.

Aikuisilla uroksilla on suora selkäevä, joka voi kohota noin 1,8 metrin korkeuteen, joten iso uros on usein ensimmäinen eläin, jonka joku huomaa. Naarailla ja nuorilla on lyhyemmät, kaarevammat evät, ja perheryhmä nousee pintaan yleensä tiiviisti yhdessä.

Norjassa miekkavalasryhmät metsästävät silliä usein yhdessä. Ryhmä kiertää parven ympäri ja ajaa sen tiiviiksi palloksi lähelle pintaa. Sitten yksittäiset miekkavalaat iskevät palloa pyrstöllään, tainnuttavat kaloja ja poimivat ne yksi kerrallaan.

Tutkijat kutsuvat tätä karusellisaalistukseksi. Veneestä näet yleensä vain sen reunat: evät kääntyilevät löyhässä kehässä ja lokit syöksyvät tähteiden kimppuun. Suuri osa tapahtumista jää pinnan alle näkymättömiin.

Ryhävalaat samoilla parvilla

Ryhävalaat syövät samaa silliä aivan eri tavalla. Paimentamisen sijaan ryhävalas syöksyy parven läpi ylöspäin suu ammollaan, puristaa sitten veden ulos hetuloidensa läpi ja pitää kalat.

Tyynenä päivänä kuulet ryhävalaan usein ennen kuin löydät sen. Puhallus on kova, märkä uloshengitys, joka kantaa kauas tyynen veden yli, ja vesihöyrypatsas leijuu kylmässä ilmassa muutaman sekunnin.

Kun ryhävalas sukeltaa syvälle, se nostaa usein pyrstönsä kokonaan merestä. Pyrstön alapuolen mustavalkoinen kuvio on jokaisella valaalla erilainen, ja siksi tutkijat tunnistavat yksilöt pyrstökuvista.

Miekkavalaat ja ryhävalaat voivat syödä samalla vuononpätkällä samana aamuna. Matalalla veden yllä kaarteleva lintuparvi tarkoittaa yleensä silliä lähellä pintaa, ja sen alla voi olla kumpi tahansa valas.

Muita vuonon eläimiä

Silloin tällöin myös sillivalas liittyy ruokailuun. Se on pitkä ja nopea, eikä siitä yleensä näy paljon muuta kuin korkea puhallus ja kapea harmaa selkä ennen kuin se liukuu taas pinnan alle.

Skua Nature mainitsee lajilistallaan myös lahtivalaat sillivalaiden rinnalla. Lahtivalaat ovat pienempiä ja pysyttelevät omissa oloissaan, joten pidä sellaista bonuksena äläkä odota näkeväsi sitä.

Katso myös ylöspäin, älä vain alas. Merikotkat elävät tällä rannikolla ympäri vuoden ja kaartelevat usein ruokailun yllä, ja lokkiparvet merkitsevät kohdat, joissa silli on ajettu pintaan.

Mitä kannelta näet ja kuulet

Valasretkellä näkyy enimmäkseen eviä ja puhalluksia, ei kokonaisia eläimiä. Katselet, kun ryhävalaan kaareva selkä kierähtää eteenpäin tai rivi miekkavalaan eviä halkoo vettä kohti venettä.

Hyvällä onnella valas hyppää, heittää suurimman osan ruumiistaan vedestä ja laskeutuu rysähtäen, jonka kuulet hetken päästä. Kukaan ei osaa ennustaa hyppyä, joten pidä katse ylhäällä äläkä kameran näytössä.

Äänillä on enemmän merkitystä kuin moni odottaa. Tyynessä ilmassa puhallukset kantavat kauas, ja Dervolan kipparioppaat saattavat laskea veteen hydrofonin, jotta voit kuunnella pinnan alle, kun tilanne sallii. Sitä ei koskaan luvata.

Dervolan tarjous kutsuu Skjervøytä paikaksi, jossa on maailman suurimmat miekkavalaskeskittymät. Pidä sitä järjestäjän omana kuvauksena eikä laskettuna tosiasiana. Määrät vaihtelevat päivästä toiseen, eikä mikään tarjous takaa yhtäkään valasta.

Kuinka lähelle veneet menevät

Järjestäjät kertovat pitävänsä kunnioittavan etäisyyden ja antavansa valaiden itse päättää, kuinka lähelle ne tulevat. Skua Nature viittaa tarjouksessaan valasretkien eettisiin ohjeisiin.

Siksi kukaan ei voi luvata ohitusta läheltä. Joskus utelias miekkavalas nousee pintaan aivan rungon vieressä, ja joskus koko aamu katsellaan muutaman sadan metrin päästä. Skua suosittelee ottamaan teleobjektiivin mukaan, jos sinulla on sellainen.

Myös vene muuttaa näkymää. Avoimessa RIB-veneessä istut matalalla lähellä vettä, kun taas hyttiveneissä on kansi tai terassi ylempänä. Oppaamme avoin RIB vai lämmitetty hyttivene vertaa näitä kahta.

Oman päiväsi lukeminen merellä

Mikään tarjous ei lupaa valaita, ja jokainen niistä sanoo sen suoraan. Silli voi siirtyä yön aikana, ja joinakin päivinä miekkavalaat matkaavat nopeasti pysähtymättä syömään.

Jos meri on tyhjä, kova merenkäynti tai ei valaita Skjervøyssä kertoo, mitä sitten tapahtuu. Kylmän varalta lue viisi vaatekerrosta Skjervøyn valasveneeseen ennen pakkaamista, ja tarkista kuka pääsee valassafarille Skjervøyssä, jos matkustat lasten kanssa.

Veneet liikkuvat keskipäivän lyhyessä valossa, ja samat pimeät taivaat tuovat öisin joskus revontulet. Valaita keskipäivällä, revontulia yöllä kertoo, miten molemmat mahtuvat samaan matkaan, ja hintaoppaamme hinnoittelee jokaisen vaihtoehdon.